Kokemus on paras opettaja
Henkilökohtaisesti olen saanut kokea vuosien varrella vakavia nilkka-, sääri- ja polvivaivoja, jonka takia niistä ja niiden hoidosta osaan myös paljon kertoa. Nyt oli siis aika siirtyä yhtä niveltä ylemmäs ja kokea nivusrevähdys omakohtaisesti...
Syy?
Todennäköisesti riittämätön lämmittely.
Ehkä nilkkatukien syytä: nilkan liikkuvuus heikentyy -> vaadittava liikkuvuus haettava muualta -> polvi ei ole luotu liikkuvaksi -> vaikutus siirtyy niveltä ylemmäs lonkkaan / nivuseen.
Ehkä pakaralihasten huono toiminta: pakarat lonkan tärkein ojentaja -> heikentynyt toiminta (syynä lisääntynyt istumistyö/lyhentyneet lonkan koukistajat) pakaroissa siirtää vastuun toiselle lonkan ojentajaryhmälle, takareisille -> usein iso lähentäjälihas luetaan "neljänneksi takareiden lihakseksi" -> liikaa rasitusta tälle alueelle ja nivunen sanoo POKS!
Ehkä näiden kaikkien yhdistelmä.
Seuraus?
Ultraäänellä todettu n. 4cm pitkä repeämä adductor magnuksessa (iso lähentäjälihas) -> vähintään kaksi viikkoa sivussa täysipainoisesta harjoittelusta. Repeämä siis lievä, hieman pahemmassa tapauksessa lepoa olisi tullut 6-8 viikkoa.

Hoito?
Ensimmäinen viikko: vanha kunnon R.I.C.E. (rest, ice, compression, elevation) eli lepoa, kylmää, kompressiota ja kohoasentoa (joka on muuten nivusen tapauksessa melko hankalaa).
Toinen viikko: kevyttä liikuntaa -> EI kipua! Hitaita eksentrisiä harjotteita lähentäjille -> KIPUA! kevyttä hierontaa vammakohdalle arpikudoksen määrän minimoimiseksi sekä kevyttä venyttelyä.
Kolmas viikko: vähitellen takaisin täysipainoiseen harjoitteluun
Mitä opin?
-Hankalaa nivusvammojen hoidossa on, että ne tuntuvat PALJON paremmilta kuin oikeasti ovat. Kipua ei välttämättä tunnu arkielämässä, eikä kevyessä liikunnassa lainkaan, mutta liian aikaisin aloitetussa täysivauhtisessa harjoittelussa vamman kyllä huomaa - välittömästi ja kivuliaasti.
-Eksentrinen harjoittelu on hyödyllistä muidenkin vammojen kuin akilles-vammojen hoidossa.
-Lämmittelyä ei aina pidä riittävän tärkeänä, ennenkuin jotain tapahtuu. Asiakkailleni kyllä muistan aina painottaa asiaa, mutta pitäisi se itsekin aina muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti