sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Ympäristön vaikutus urheilussa menestymiseen

Muistiinpanoja ja kommentteja professori Jean Côtén luennolta "Early specification or versatile activities on the way to elite performance? (Aikainen erikoistuminen vai monipuolinen harrastuneisuus myöhempiä huippusuorituksia selittävänä tekijänä)"

Ympäristön vaikutus: USA:ssa ja Kanadassa kaikissa isoissa urheilulajeissa (baseball, jääkiekko, jalkapallo, jenkkifutis, koripallo, golf) oli todennäköisempää päästä ammattilaiseksi mikäli oli syntynyt pienessä-keskikokoisessa kaupungissa (alle puoli miljoonaa asukasta) ja kaikkein todennäköisintä mikäli oli syntynyt 50 000- 100 000 asukkaan kaupungissa. Ero todennäköisyydessä esim. yli 5 miljoonan asukkaan kaupungista ammattilaiseksi pääsyssä oli moninkymmenkertainen!

Miten sama pätee sitten Suomessa kun asukasluvut ovat kuitenkin hieman pienempiä? Olisi mielenkiintoista tutkia...

Mistä tämä sitten johtuu?

-Isoissa kaupungeissa puitteet ovat paremmat, mutta niitä ei pääse käyttämään yhtä helposti (salivuorot ym.)

-Pienissä kaupungeissa lasten turvallisempaa ja helpompaa harrastaa itsenäisesti.

-Erikoistuneet ammattivalmentajat ehkä painostavat liikaa oman lajinsa pariin ja kilpailuun verraten harrastaja valmentajiin, jotka yleensä kannustavat kausittaisiin lajeihin.

-Kun on enemmän harrastajia, putoavat "heikommat" yksilöt helposti liian aikaisessa vaiheessa ulos urheilun parista.

-Aina aikuisen valvonnassa vai omassa rauhassa? Lapset saavat pelata omia kehittäviä pelejään ilman aikuisen jatkuvaa puuttumista. Hauskempaa, joten liikuntamäärä suurempi. Esim. Wayne Gretzky kertoo lapsena pelailleensa lätkää pihalla 7-8 tuntia päivässä, eikä se tuntunut työltä vaan oli hauskaa.

Yhdeksän tutkimuksen yhteenvetona oli, että urheileminen pienemmissä kaupungeissa johtaa todennäköisemmin parempiin suorituksiin, henkilökohtaiseen kehitykseen ja myöhempään liikuntaan osallistumiseen.

Lisää myöhemmin...

Ei kommentteja: